Lämmitys

Talon lämmitys on tarkoitus hoitaa klapeja polttamalla. Kaiken pähkäilyn ja hintojen kyselemisen tuloksena päädyin siihen että omavaraisesti pitää hoidella tämä homma.

Joka tapauksessa päädyin tekemään lämpökattilan itse.Ai miksikö ite, olisihan niitä myynnissäkin... No onhan niitä mutta kun...

Suunnitelua ja kiivasta tiedon hankintaa, paljon luuloja ja vähän tietoa niin ei muutakuin hommiin.

Kattila on käänteispaloperiaatteella toimiva. Puupesän tilavuus on n.280L. Sopiva klapin pituus on n.60cm, sen mittaista pystyy juuri tekemään meidän klapikoneella. Toisiopolttopesä on tulenkestävästä valumassasta valettu, palopesä on muodoltaan kyljellään oleva lieriö. Toisioilmalle on tehty valun sisään kanavat, ilma lämpenee hyvin ja samalla jäähdyttää valua.

Konvektio-osa on puupesän vierellä, tuubit vaakassa, on helppo nuohota edessä olevan ison oven kautta. Savukaasut tulevat toisiopesästä konvektion alaosaan josta nousevat ylös ensimmäisiin tuubeihin. Ohituspellillä voi ohittaa sytytysvaiheessa konvektion ja kun savukaasujen lämpö on noussut tarpeeksi niin ohituspelti menee kiinni ja savut menevät yhden tuubiryhmän läpi. Kun savujen lämpö nousee lisää niin sulkeutuu "kiertopelti" joka ohjaa savut vielä kahden muun tuubiryhmän läpi. Eli konvektio osassa on päällekkäin kolme tuubiryhmää joitten savukierron voi ohjata sarjaan. Eli kuumin savu on konvektiossa yläosassa josta kuuma vesi lähtee varaajaan ja kylmin savu lähtee piippuun alhaalta johon myös kylmempi tulovesi tulee. Vastavirtaperiaatetta yritin soveltaa. Tiedä ymmärsikö kukaan tuosta mitään.

Noh kuitenkin edelleen latauspumppu on taajarilla ohjattu niin että kattilasta lähtevän veden lämpötila olisi mahdollisimman korkea. Säätö on tällä hetkellä sellainen että kun lähtevän veden lämpö ylittää 60C niin pumppu käynnistyy 40% nopeudelle ja säätökäyrä on sellainen että vielä 90 asteen lämmössä pumppu pyörii 60% nopeudella mutta 97 asteessa täydellä nopeudella. Kattilan menoveden lämpö säätyy sunttiventiilillä ja venttiilimoottorilla. Koko systeemiä ohjaa säädinlogiikka "EasyIO" nimeltään. 

Käyttövesi esilämpenee kolmen kuution varaajassa jossa on kierukat ala- ja yläosassa. Lisäksi on kampakuparikierukat aurinkolämpöä varten.

Tässä kuvia kattilan eka versiosta:

Tämmöinen siittä pitäisi tulla

Tuhkaluukku

Ensiöilma-aukot

Tuhkaluukku

Toisiopalo

Arina

Konvektio

Konvektio, tuosta kylkiaukosta savut menee sisään.

Tuubit

Konvektio-osa edestä

Konvektio-osa edestä

Konvektio edestä hitsattu

Savujen sisäänmeno aukko, tiilivuorausta

Konvektio takaa, alimmaisena ohituspelti, ylempi kiertopelti. Noitten välistä menee hormiin,

Toisiopalokammio

Lisää kuvateksti

Toisiopalon ulostuloaukko, tiiliverhousta hahmoteltu

Puupesä

Puupesä

Toisioilma-aukot valussa

Toisiopolttopesä

Toisiopolttopesä

Pesän valu

Loppuvuodesta 2014 tämä ensimmäinen kattilaversio oli loppuunpoltettu. Ja ei muutakuin tekemään seuraavaa versiota. Siihen sitten teinkin vesitilan ympärille.

Kun ulkolämpötila on nollan ja viiden pakkasasteen seutuvilla niin lämmitykseksi riittää kaksi pesällistä viiden päivän välein.

Kahdenkymmenen pakkasilla kaksi pesällistä joka toinen päivä riitti hyvin. Tälläinen lämmitys ei minusta ainakaa työllistä liikaa.

Kuvia uudesta kattilasta: